Muistisairauksien testaus rutiiniksi

Meistä jokaisella on muistisairas omainen tai tuttava. Tiedämme, että lääkityksen nopea aloittaminen on ratkaisevaa oireiden hillitsemisen kannalta. Muistisairauksien diagnosointi varhaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää ihmisen elämänlaadulle.

Suomessa todetaan vuosittain noin 14 500 muistisairaustapausta. Noin 193 000:lla suomalaisella on jokin muistisairaus, joista noin 70 000 on Alzheimerin tautia sairastavia. Merkittävä osa muistisairauksista jää kokonaan diagnosoimatta. Muistisairaiden määrä kasvaa tulevina vuosina väestön ikääntymisen vuoksi. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mittavat, puhumattakaan muistisairaalle ja hänen omaisilleen koituvaa taakkaa.

Tämä kriittinen aika menee kuitenkin nopeasti ohi ja valitettavan usein hoidon aloittaminen viivästyy. Jo muistitesteihin hakeutumiseen voi monilla olla korkea kynnys: ongelmaa ei osata tai haluta myöntää itselleen tai läheisille. Muistiongelmia saatetaan peitellä ja hävetä, tietenkin täysin syyttä. Omaisen voi olla vaikea huomata oireita, jos sairastunut ihminen on tottunut omaan ympäristöönsä ja osaa toimia siinä hyvin. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa muistihoitajalle pääsyä saattaa joutua odottamaan useita kuukausia. Varsinaisen diagnoosin saamisessa voi kestää helposti lähemmäs vuoden. Tällä välillä sairaus ehtii edetä nopeastikin.

Muistisairauksien seulonta tulisi ottaa rutiiniksi terveydenhuollossa kaikille yli 65-vuotiaille. Näin kynnystä ei muodostuisi, kun testit tehtäisiin osana muuta asiointia terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Parasta olisi, että esimerkiksi kaikki yli 65-vuotiaat testattaisiin kerran vuodessa muun terveysasioinnin yhteydessä. Seulonta on tehokas tapa ehkäistä monia iän myötä yleistyviä sairauksia – myös muistisairauksia.

Teksti on julkaistu Sanomalehti Karjalainen 13.2.2023

Annu Räsänen

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Eduskuntavaaliehdokas (sd)

Kommentit

Jätä kommentti