Kohti mielekästä ja tervettä työelämää

Mielenterveysdiagnooseihin perustuvat sairauspoissaolot ovat suurin sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Niiden määrä on ollut kasvussa useita vuosia. Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2021 yleisin syy (33 prosenttia) siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (32 prosenttia).

Erityistä vastuuta on kannettava lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista. Lasten- ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä. Noin 15 prosenttia lapsista ja 20–30 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä (lähde: HUS). Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina.

Muun muassa korona-ajan sosiaalisten verkostojen ja koulun tuen väheneminen sekä Ukrainan sota ovat heikentäneet nuorten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.

Tarvitsemme konkreettisia keinoja ja systemaattista työtä työelämän kehittämiseksi, jotta ihmiset voivat tehdä työtä mielenterveytensä säilyttäen. Tämä on vastuumme niin kansantaloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta.

Emme voi enää ajatella, että töissä pärjäävät vain niin sanotusti kovimmat. Työelämä on parhaimmillaan mielenterveyttä tukeva: fyysisesti ja henkisesti turvallinen työ, luottamus, arvostus ja hyvä työilmapiiri ovat parasta mielenterveystyötä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansalliseen mielenterveysstrategiaan perustuva Työelämän mielenterveysohjelma käynnistyi helmikuun 2021 puolivälissä. Painotus on rakenteisiin vaikuttamisessa mielenterveysongelmien vähentämiseksi: ”Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen.

Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny.” Tämä on meidän kaikkien tehtävä.

On selvää, että mielenterveyspalvelut täytyy saada toimimaan nykyistä paremmin. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä tuki on avainasemassa.

Koulu- ja opintopsykologityöhön tarvitaan huomattavasti enemmän resursseja, jotta lapset ja nuoret saavat tukea ajoissa. Tämä ehkäisee ongelmia myös työelämässä. Perusterveydenhuollossa tarvitsemme koko maan kattavan varhaisen puuttumisen toimintamallin mielenterveyden tuen palveluihin.

Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa meillä on tuhannen taalan paikka kehittää mielenterveyspalvelut tukemaan hyvää elämää ja työssä jaksamista.

Annu Räsänen

Teksti julkaistu Sanomalehti Karjalainen 5.12.2022

Kommentit

Jätä kommentti